torstai 7. joulukuuta 2017

We are searchlights, we can see in the dark. We are rockets, pointed up at the stars.

Tiistaina oli vauhdikas päivä. Aamulla paimentamaan, iltapäivällä juoksareita ja illalla rokotuksille.

Paimennukseen sattui taas optimi keli! Oli hiukan pakkasta, pellon pinta oli ihan hyvä, ei liukas ja aurinkokin vähän pilkisteli. Jujun kanssa aloitettiin ajolla ja ja pillikäskyillä. Tarkoitus oli saada korvat auki ja nillittää stopista jos ei tottele. Yllättäen tottelikin pilliä taas tosi hyvin. Treenin alku, kun käskytin vain pillillä olikin aika rento ja kivan tuntuinen. Huomasin, että heti kun aloin äänellä käskeä (kun en osaa viheltää mukamas), alkoi rentous hävitä, joka taas johti mun kiihtyneeseen käskytykseen. Joka taas kiihdytti Jujua lisää. Mutta oli aivan tosi hieno nähdä, että Jujulla piti pää ison lauman kanssa, ja meni tosi rohkeasti aidan ja lauman välistä ja ajo oli rauhallista ja tasaista. Vielä enemmän haluan siihen sitä painoa ja kävelyä määrätietoisesti.


Tokalla kierroksella otettiin muutama jako aidan vieressä isolla laumalla. Näissä Juju tulee tosi hienosti väliin, ja saatiin jakoja tehtyä. Edelleenkään en osaa oikein näyttää sille selkeästi kumpi lauma otetaan, vaan se haluaisi ottaa se minkä itse päättää. Kun en osaa sitä kertoa. Yksi jako tehtiin myös keskellä peltoa, mikä oli tosi vaikeaa kun nuo lampaat ei yhtään pätkää ihmistä pelkää ja isoa laumaa oli tosi vaikea pitää omaa puoltaan kun vaan tulivat läpi. Marika piti sitten toista puolta Martan kanssa, niin saatiin tämäkin onnistumaan. Lopuksi vielä vähän kaaria, tasapainon rikkomista ja luontaista kuljetusta isolla laumalla. Jujua jännitti jako tilanne sen verran että se treenin jälkeen ja lopussa lähinnä keskittyi syömään paskaa. Se on selkeästi sille tapa purkaa tuo treenistä tuleva paine, se ei tuota harrasta oikeastaan ollenkaan tutuissa harjoituksissa ja tutuilla lampailla, mutta heti kun tehdään jotain uutta ja tilanne on jännittävä (eikä mun kiihtynyt käskeminen asiaa kyllä auta), niin nenä painuu maahan helposti.

Sitten ajeltiin takaisin Lempäälään ja käytiin Tanjan kanssa treenaamassa juoksareita. Ekalla kierroksella suoria vähän erilaisilla exiteillä, ja Juju osui kaikilla kerroilla, ihan sama mitä siellä oli. Tokalla kierroksella otettiin tosi vinoa hyppyä, jopa niin että Juju ei nähnyt hyppyä puomilta kun oli niin puomin linjassa. Ajatuksena tässä vahvistaa juoksemista silti, vaikka hyppy ei ole niin selkeästi edessä. Kaikki tosi hyviä ja identtisiä. Myös poistumiset kepeille pitkällä estevälillä onnistui hyvin. Vikalla kierroksella otettiin puomin kanssa samassa linjassa olevalle hypylle inin käskyä eli mun puolelta ja bakom eli takaakiertoa. In in oli tosi hyviä, ne oli selkeästi parempia. Bakom käskyllä vaihtoi laukkaa alastulolla, jotta sai linjan taakse paremmaksi, ja niistähän se soppa syntyi. Hirveitä kaahausloikkia tuli väliin, eikä pelkällä suullisella löytänyt taakse millään. Menin törkkäämään linjalle, siten onnistui, ja lopuksi suullisella myös alastulolankulta.


Tajusin jonkin aikaa sitten ettei Jujulla ole kennelyskä rokote voimassa, joten sitä sitten mentiin uusimaan, lähinnä pentueen takia. Juju kuitenkin tulee myös kantavana käymään hallilla ja yleisillä paikoilla niin ei tuota riskiä oikein haluttais ottaa :) rokote oli ällö sierainrokote, joka on kuulemma tehokkaampi kuin normaalipistos. Itse olisin halunnut että olisi laitettu normaalina mutta niitä ei ollut saatavilla siinä hetkessä. Jatkossa laitetaan kyllä aina pistoksena myös jos voi valita, sierainrokote on tosi inhottava toimenpide mun mielestä koiralle, kun se ei kuitenkaan hengitä kuin nenän kautta normaalisti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti