torstai 5. lokakuuta 2017

The greater the challenge, the greater the opportunity

Tiistaina oli ajatus mennä illalla maastoon, mutta keli oli enemmän kuin hirveä, joten luovuttiin ajatuksesta suosiolla. 
_______________________________

Keskiviikkona sitten uusi yritys. Pääsin lähtemään töistä aiemmin, joten oli paremmin aikaakin. Kävin tekemässä esineluiskan 10x50m ja kaksi janaa, joiden perässä noin 50-100m jälkeä ja keppi. Toiselle jäljelle jätin kepin tosi pian noston jälkeen, ja sitten noin 100m ja pallo. 

Esineet oli hienot. Eka haettiin hajuhakuna ja sinne meni ripeästi, nosti varmasti, eikä epäröinyt juosta ruudun perälle asti vaikka maasto kaartui siten että ihan perälle ei nähnyt lähetyslinjalta. Lasten kenkä nousi ja palautti ilman hihkumista eteen suoraan. Toiselle esineelle lähetin palkkauksen jälkeen, eteni sinnekin ihan kivasti vaikka lähti vähän hitaammin, otti vauhtia muutaman metrin jälkeen. Löysi kumisen puhelimen kuoren helposti. Palkkasin vauhdista. Sitten kun siinä heittelin palloa, niin nakkasin esineen ruutuun ihan eteen, samaan aikaan kun heitin palloa Jujulle niin ei nähnyt että laitoin esineen ruutuun. Lähetin, lähti kovaa, mutta veti liinat kiinni heti kun oli ohittanut esineen, eli oli nenä auki. Nosti esineen ja palautti eteen. Superbailut. 

Lenkin jälkeen mentiin jäljille. Eka jälki lähti oikealle, jana noin 15m. Lähti etenemään tosi hyvin, ja nosti jäljen ihan suorilta oikein. Toki olin tehnyt vähän helpomman kulmankin, ei ihan 90 astetta. Hienosti pysyi jäljen päällä ja keppi nousi upeasti. 

Vanha asiaan liittymätön kuva :D
Toinen jälki lähti vasemmalle, jana noin 10m. Nyt otettiin lähetystä vähän uusiksi, kun meinasi lähteä seilaamaan, ei lähtenyt heti siis suoraan. Sain kuitenkin lähtemään suoraan, jäljen risteyksessä haistoi janamerkkiä (note to self, kiinnitä merkit RIITTÄVÄN YLÖS) mutta bongasi aivan samoin tein jäljen ja lähti oikeaan suuntaan ihan suoraan, ei edes tarkistellut. Jippii! Sai kepin hyvin pian palkaksi siitä.  Sitten jäljestettiin vielä pallolle, matkalla oli yksi noin 90 asteen tai vähän terävämpi kulma, jonka olin toki tallannut huolellisesti. Kulmasta selvisi ilman pyörimistä ihan suorilta, ja sai siitä pallon palkaksi. Olipa ilahtunut pikku koissu 💜 kun taas löytyi yhtäkkiä pallo jäljeltä. 

Aivan tosi hyvä mieli jäi, ja tässä nyt pohdin että kannattaako enää tehdä enempää ennen koetta? Kuitenkaan mitään ei pysty enää opettamaan ennen sitä. Toisaalta mietin, tekisinkö aivan jonkun ihan helpon yhden janan vielä, jossa jäljen kulma olisi edelleen helppo ja saisi varman onnistumisen. Vähän mietityttää että lähteekö se janalle suoraan, se on niin maastosta vielä kiinni.... mutta sille ihan oikeasti en ehdi tehdä mitään enää. Janan lisäksi mietin tekisinkö vielä yhden esinehaun hajuhakuna ennen koetta johonkin liuskaan jonka palkkaisin vauhdista..? Valintoja valintoja. Toisaalta nyt saisi jätettyä tosi hyvään onnistumiseen nämä valmistelevat treenit, ja seuraavaksi sitten vaan virittelyt juuri ennen suoritusta... mulla ei ole kovin vahvaa historiaa näiden kisavalmistautumis treenien kanssa, kun jännitän niitä jo, ja helposti siirrän sitten painetta niihin treeneihin, että on pakko onnistua, ja Juju huomaa sen kyllä sitten heti. Yleisesti meidän kisavalmistelevat on mennyt penkin alle tämän takia. Oisko viisastumisen paikka?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti