tiistai 13. kesäkuuta 2017

Kuljetaan tämä loppuun ja eletään niinkuin muita ei oisi olemassakaan

Perjantaina illalla piti mennä tottistelemaan, muttei ollut avaimellisia treenajia maisemissa, niin jätettiin välistä. Tehtiin senkin edestä sitten lenkkiä. Lauantaina oli pihatöiden täyteinen päivä, ja Jujulla kuukauden lenkitön päivä.
_____________________________

Sunnuntaina oli aivan huikeat paimennustreenit uusilla lampailla uudessa paikassa. Aiemmin keväällä tutustuin ratakurssilla muutamaan uuteen ihmiseen, ja tiesin että heillä on treenilampaat jossain pirkanmaalla. Sitten kun tuo omien lampaiden kokonaisuus alkoi hahmottua ja mulle iskeä pakokauhu ettei päästäkään treenaamaan paimennusta nyt sitten kesällä ollenkaan, niin päätin pokkana laittaa facen kautta viestiä, että miten on, pääsiskö tämän uuden porukan lampaille treenaamaan. Ja vastaanotto oli enemmän kuin ystävällinen, ja niinpä ensimmäiset treenit saatiin väsättyä sunnuntaille.


Meitä oli kolme treenaajaa, Juju suht saman tasoinen Viiran kanssa, ja sitten oli 5kk pentu sytyttelemässä hommiin. Aloitettiin meidän vuoro ppajolla, ja tutustumisella uusiin lampaisiin. Veto oli kova, koska osa porukasta laitettiin pyörötarhaan pentua varten, ja sen takia ajo varsinkin toiseen suuntaan oli aika vauhdikasta, ja sai laittaa flänkille pysäyttämään tuon tuosta. Oikealle lähtö oli vaikeaa, ja kun lampaat lähti juoksemaan, eikä Juju lähtenyt oikealle kunnolla vaan lähti leikkaamaalla niitten perään käskin maahan ja otin pois lampailta. Käytiin sitten hakemassa ne yhdessä pellon toisesta päästä. En siis tehnyt samaa virhettä kuin joskus että hätäpäissäni laitan Jujun lauman perään, joka johtaa aina leikkaamiseen flänkillä. Muuten saatiin hyvin ajettua liukasta porukkaa pellolla, ja onnistumiseen lopetettiin. Juju lähtee tuollaisella vilkkaalla porukalla aika kauaskin ajelemaan, mutta edelleen peesailee jonkun verran. Tuolla pellolla on myös portteja, joten joku kerta otetaan kyllä portit ihan sitä varten, että nään jonkun linjan millä pitää pysyä. Aidan vierustaa voitaisi myös ajella.

Toisella kierroksella otettiin hakuja. Viira teki ensin muutaman varmaan 150m haun, ja voi se oli magee 😊 Hienosti oli ohjattavissa haussa, ja piti lampaat linjalla kun otti flänkkikäskyt hyvin. Tästä sitten innostuneena otettiin tosiaan hakuja ja tarkoituksena se, että ohjaan Jujua haun jälkeenkin vielä flänkkikäskyillä lauman takana, jotta tavallaan joutuu lähtemään tasapainosta, ja kuljettaa lampaita esim. poikittain vähän matkaa. Oikealle oli niiiiiiiiin vaikeaa. Annoin kepillä painetta maahan, mutta ei meinannut auttaa, sitten kun lähti oikealle, lähti tasan 90 astetta sivuun, eli liioitteli, mutta parempi tietty niinkin. Meni myös tasapainoon hitaasti, tai jätti vajaaksi. Meni maahan ilman lupaa. Ja ei meinannut jatkaa flänkkiä riittävän hyvin. Tästä väännettiin jonkin aikaa. Sain kuin sainkin sitten oikeallekin onnistumisen, ja vasemmalle homma toimi yllättävänkin hyvin, ja jatkoi flänkkiä käskystä eikä yrittänyt vain väkisin tuoda. Jes!



Kolmannella lyhyellä pätkällä otettiin lyhyitä hakuja, Viiran kanssa pidettiin lampaita sen verran etteivät lähteneet liian kauas. Mulla ei ollut keppiä, ja oikeastaan totesin että ilman keppiä homma toimi vielä paremmin kuin kepin kanssa. Joutui laittaa kroppaa likoon 😋 Tehtiin samaa treeniä, eli kunnon hakukaarelle, tasapainoon stoppi ennen kuin ehtii itse pysähtyä (ja jos pysähtyi ilman lupaa niin heti uusi flänkkikäsky) ja siitä flänkin jatkaminen samaan suuntaan. Yhden kerran taisin ottaa takaisin suuntaan flänkin hausta, kun lampaiden sijainti tarvitsi sitä. Hyvin toimi ja saatiin jopa vähän poikittaiskuljetusta.

Voi kun mä toivoisin että meidän lampaat olisi yhtä hyvin koirattuja kuin nuo ovat. Juju kehittyisi ihan hurjasti nyt kun sillä on kauhean hieno flow päällä tuolla eläimillä, se tottelee stoppeja, kuuntelee ja yrittää. Suunnat pitää ottaa tehotreeniin ja flänkkejä treenata kovasti. Mä niin toivon että pääsen jatkossakin treenaamaan tuonne, treeniseurakin on niin kivaa, kun toiset pystyy auttamaan, ja itse pystyy auttamaan muita. Viirassa on paljon samoja piirteitä kuin Jujussa, joten senkin puolesta oli tosi mukava jutella treenikaverin kanssa. Ja samat tavoitteet ja intressit vaan tekee sen, että olosuhteetkin on kohdillaan.
__________________________________

Tiistaina juoksaritreeniin. Oon tällä viikolla päättänyt säästellä Jujun kanssa, kun sillä on nuo juoksut. Tuntuu jotenkin tavanomaista levottomammalta, niinkuin verrattuna edellisiinkin juoksuihin. Olisikohan vähän kipeäkin, tai ainakin korvien välistä 😏 ulos päästessään on kyllä ihan normaali, mutta just sade harmittaa, ja sadetakki harmittaa, ja pöksyt harmittaa, ja se ettei pääse sohvalle harmittaa... sanoinko vielä että sade harmittaa?

No anyway juoksaritreenit meni niinkun ajattelinkin, että kun kaikki on vaikeaa, niin se vaikeus heijastuu aina myös treeniin. Tähän olin varautunutkin, lämmittelin Jujun tavanomaista paremmin vielä, temputin ja vääntelin, ja leikitin enemmän alussa. Se pistikin Jujun unohtamaan hetkeksi inhottavat pöksyt ja sateen ja kaiken ja oli iloinen ja superenerginen hallilla taas. Pallo oli paras lelu tänään, sitäkin vähän testailin että minkä ottaa. Yleensä mä kyllä valitsen lelun lajin mukaan, mutta tänään näin 😄

Saatiin kuitenkin testattua kokonaistakin puomia vaikka osumat oli harvassa. Kokonaista otin vain kaksi, joista molemmat palkkasin, vaikka eka ei osunut. Ei ollut kuitenkaan loikkakaan, ja kun tuli reippaasti ja selkeästi ajatteli asiaa, niin sai palkan. Toka osuikin heti, ja sai jackpotin siitä. Muut osumat olikin vaikeita, sekä taitteelta että tasaiselta, näitä tehtiin siis alkuun. Palkkasin kaikki osumat, vaikka osa oli vähän huonompia. Vaan selkeät loikat jätin palkkaamatta, en sanonut mitään vaan iloisesti uudestaan.



Toisena treeninä (koska ulkona satoi) otettiin pujotteluhaastetta, joista Juju yleensä tykkää kovasti, Ja niin tykkäsi nytkin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti