perjantai 16. kesäkuuta 2017

Aksaa ja paimennusta vol. aika paljon

Keskiviikkona aamulla viikon toiset juoksaritreenit. Tällä kertaa tehtiin enemmän kokonaista puomi, ja voi että oli vaikeaa saada kunnollisia osumia. Osui kyllä jokaisella kerralla kontakti alueelle, mutta osumat oli maton yläpuolella. Tämä kuulemma kuitenkin aika normaali vaihe, että eiköhän se siitä. Taidettiin saada yksi kunnollinen osuma kokonaisella puomilla, mutta palkkasin vähän sinne päin osumistakin vähän vähemmän hienolla palkalla vain. Liian pitkät treenit muutoinkin, en muista koska olisin ottanut näin monta toistoa.



Illalla omille lampaille paimentamaan. Jaettiin porukasta taas meille kolme lammasta, ja niiden kanssa tehtiin. Jujulla oli draivia ja oli selkeästi tohkeissaan. Oli vähän pitkät treenit lampaillakin ja lopussa väsymys näkyi hidastuneina flänkkeinä ja vähän jolkottelemisena.

Ekalla kierroksella otettiin ihan ajoa. Lampaat oli vaihteeksi aika meno päällä, veto oli varjoon kova ja tässä tarvittiin tosissaan laajoja kaaria, että tottelivat koiraa kun koira meni pysäyttämään. Jos leikkasi yhtään, tai meni liian läheltä, lampaat vaan vaihtoivat vähän suuntaa, ja menivät koiran linjan läpi. Siinä olikin ihmettelemistä. Sitten taas toisaalta eivät meinanneet aluksi liikkua koiran alta, tätä piti vähän avittaa, mutta loppu kohden paremmin kuitenkin. Ajossa tosiaan vaikeutena se, että kun nuo ovat tuollaisia tosi raskaita, niin eivät reagoi koiran hieno varaisiin suunnan muutoksiin, ja siksi niiden ajaminen suoraa linjaa on tosi vaikeaa. Ne haluavat mennä omaan suuntaan, ja oikeastaan sama mistä kohtaa koira niitä tuuppaa, niin haluavat mennä silti omaan suuntaan. Ja jos koiran laittaa kunnolla menosuunnan peittämään, niin sitten joko eivät reagoi koiraan/ vaihtavat suuntaa jonnekin ihan outoon paikkaan. Tuntuu että koiran on vaikea tuntea noiden liikkumista. Anyway eka pätkä oli ihan jees.

Sitten otettiinkin liinassa ajamista vaihteeksi. Ajattelin, että mun on helpompi puuttua peesaamiseen liinan päässä ja Juju saa liinasta voimaa. Ja molemmat tietysti toteutuikin. Saatiin ajettua pitkiäkin suoria linjoja, hidasta ajoa. Juju sai selvästi voimaa liinasta lisää, ja oli malttia enemmän.

Kolmannella kierroksella pillikäskyjä. Otin lampaat laitumen yläosaan, missä on puita, niin saatiin vähän niistä myös kiintopisteitä flänkkitreeniin. Pillitin siis maahan ja aja käskyjä. En oikein ole vielä päättänyt, mitä käskyjä otan suuntiin.



Mutta ei hitto että nousi kyllä v-käyrä kun sitten purkasin videota koneella ja tajusin, kuinka paljon käsken Jujua vääriin suuntiin. Siis miten on mahdollista, että edelleen käsken väärään suuntaa. Yhdessä kohtaa tuli sellainen suunta tiltti, että Juju ei millään lähtenyt oikealle, vaikka omalla sijainnilla ja liikkeellä autoin. Käskin sitten tiukasti maahan ja uudestaan. Varmaan kolme kertaa käskin maahan ja oikealle ja kyllähän se lopulta sinne lähti, mutta kun videolta katsoin, niin ei jumaleissön, se oikea suunta olisi ollut VASEN. Siis miten mä on tuota opi??!?!???! Juju parka. Vituttaa, kun toinen yrittää tehdä ihan parhaansa, ja ei, kun pakotetaan tekemään ihan jotain muuta. Tästä hetkestä alkaen. Jos Juju ei jostain syystä halua totella suunta käskyä, niin ennen kuin käsken kertaakaan uudelleen, mietin sen käskyn vielä kertaalleen. Kaikesta ärsyttävintä on, että videollakin, niin oikeastaan hyvinkin pian tän mokan jälkeen käsken samaan suuntaan, ja sitten sillä kertaa ihan oikein eli vasemmalle. Helvetin helvetti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti