torstai 30. kesäkuuta 2016

Voihan treenit

Tiistaina aamulla käytiin Tamskin hallilla tekemässä parit puomit ja keinut. Ihan ok meni, ollaan saatu tuota puomia jälleen eteenpäin. Keinu rassaa, mutta se nyt on rassannut aina. Juju ei tee kauhean näyttävää keinua, mutta tehköön nyt sellaista kun tekee, mä vahvistelen sille keinun osa-alueita ihan rauhassa. Lopuksi juostiin putkirallia, joka on Juujuun mielestä aivan super hauskaa :D se ei ois lopettanut taas millään.

Illalla oltiin LEVEKin tokoryhmässä. Tehtiin ryhmässä seuraamista, luoksareita ristiin rastiin ja paikkista, istumista ja makaamista. Lopuksi tein itsekseen kapulajuttuja ja eteentuloa. Myös muutaman kaukot kokeilin. Juju teki kivasti, ja myös kapulan pito onnistui yllättävän hyvin :)


Keskiviikkona piti olla Nybergin ryhmä, mutta koutsi olikin kisaamassa, joten tehtiin ratatreeniä itsekseen. Kentällä oli kasattuna tämän vuoden medien sm joukkuerata, jossa puomi-putki erottelu oli tuottanut jokseenkin tuskaa monille. No Jujulle siinä ei ollut sen suurempaa ongelmaa, mutta kepit yllättäen tuotti ongelmia. Yritin itse liian vaikeasti ohjata A kontaktin sisäpuolelta, jolloin yritin keppien umpikulmaan poikkaria, ja ihan turhaan. Alla oleva ratapiirros ei ihan pidä paikkansa, jos olisi ollut ihan täydellinen kopio olisin tuskin edes ajatellut tekeväni siihen poikkaria.

Juju ei aluksi edes löytänyt koko keppejä, luultavasti kentällä olleet raja-aidat häiritsi sen verran. No sitten löytyi kepit, mutta väärään väliin mentiin monen monta kertaa. Myöskään A kontaktia ei ottanut kunnolla ilman kehikkoa. prkl. Noh, vaikea ja ahdas kohta se olikin. Sitten kun itse helpotin kepeille vientiä, Juju teki hyvin. Kärsi kuitenkin jostain ihmeellisestä rytmitysmokasta, ja tuli väärin myös pois välillä kepeiltä joka otti päähän. Jälkeenpäin ajateltuna sekoilin ehkä itse rytmityksen kanssa, pitäisi aina muistaa että vaikka Ju on yyber taitava, niin se on vieläkin nuori ja kokematon, joten mun täytyy muistaa sitä auttaa. Olin itsekin vähän jotenkin muissa maailmoissa, joten se kostautui heti.


ps. meidät valittiin TopTeamiin varakoirakoksi paikalle 4. Jihuu!

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Siellä ja täällä

Viime tiistaina 21.6. oli tosiaan Harrin ratatreenit. Harri oli laatinut meille hyppyradan joka oli aika vauhdikas. Taas tuli noottia radan lukemisesta. Samoin se, että eteenlähetyksissä pitää huomioida koiran hypyn pituutta, jos haluaa kääntyä heti hypyn jälkeen tiukasti. Treenin kiteytti Harrin kommentti loppuun: Onhan se nättiä, muttei tehokasta.

Keskiviikkona oli Nybergin Johannan ryhmä, ja tehtiin ihan rataa. Tein Jujun kanssa radan yhden kerran alusta loppuun sillä tuloksella, että Juju tiputti yhden riman. Tämä johtui taas siitä kontaktin tippumisesta. Pitää nyt alkaa keskittyä siihen oikeasti, heti jos en pitä kontaktia yllä ja juoksen vaan itsekseni, Jujulla tulee alas rima tai jotain muuta tapahtuu. Johanna oli kuitenkin tekemiseen tyytyväinen ja sanoi että mun kannattaisi Jujun kanssa osallistua parin viikon päästä Agirodun tasoituskisaan. Tästä innostuneena sitten ilmosin meidät Agirotuun lauantaille kahdelle radalle ja sunnuntaille tasoituskisaan. :D

Jussipussi meni mökillä möksäillessä. Juju pääsi polskimaan, ja sitä harrastelikin sitten aika paljon talteen. Sopivasti sattui Jujun tärppipäivät ja se yritti vikitellä porukoiden leikattua narttua Aidaa lemmenleikkeihin koko viikonlopun. Aida ihastui Jujuun taas uudestaan ja oli meillä kyllä melkoinen sateenkaari juhannus koirien osalta :D ihan hauskaa oli, ja koirat reuhasi keskenään niin paljon, että tänään on otettu lungisti pöydän alla koko päivä.

Huomenna sitten treeneihin kiinni jälleen.

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Long story short

19.6. perjantaina tehtiin illalla vähän tokojuttuja kunnon meluisalla tien vieressä olevalla parkkiksella ja lisäksi tallasin jäljen viereiselle pellolle.

Juju pääsi tekemään ruutua ja luoksaria. Ruudussa taas ensin namialustalla ja lelulla, sitten ilman namialustaa muutama, muutama näytöllä ja lopuksia ihan vaan heittopalkalla. Matkaa ehkä 7-10m? Juju on hoksannut ruudun idean hyvin mutta huomaan että heti kun selkeää targettia tai namialustaa ei ole ruudussa, menee sivusta ruutuun helposti. Lisäksi näyttöruutu ei toimi meillä, alkaa haistella kun ihmettelee että niin mitä täällä oli :D Parhaiten toimi kun lähetin ripeästi ruutuun, huusin STOP ja odotin pari sekuntia kun seisoi hyvässä paikassa ja siitä JES ja heittopalkka ruudun taakse.

Luoksarit tökkii jälleen. Ollaan paljon tehty eteen tuloa, se on aika hyvä, mutta pitkä matka tökkii edelleen. Pitää vaan ottaa sen kanssa iisisti, kyllä se siitä hiljalleen. Juju epäröi pitkällä matkalla ja hidastaa raville puolessa välissä, joten on vielä epävarma. Kuitenkin eteen tulee suoraan ja mielellään lyhyeltä matkalta, joten ongelma on vaan tosi pitkällä matkalla. Taidan pitkällä matkalla toistaiseksi pysyä vaan läpijuoksuissa, jotta vauhti pysyy hyvänä kuitenkin, ja ottaa liikkeen loppuosaa vasta myöhemmin mukaan.



Tokoilun päätteeksi tallasin pellolle jäljen, pituus varmaan 100m luokkaa? Laitoin namia vain kahteen kohtaa, ja tein kaksi loivaa kulmaa. TOimi tosi kivasti! Juju pysyi jäljellä paremmin kun nameja ei ollut, jotenkin ei ehdi syödä jäljellä ja jos keskittyy siihen, unohtaa jäljestää tiiviisti. Ekaa kertaa tehtiin myös kaksi nurkkaa, jotka Juju selvitti hienosti!! Vähän ihmetteli ekaa käännöstä, mutta palasi jäljelle itse kun pidin suuni kiinni. Jätin myös valjaat kokonaan pois nyt, Juju vihaa valjaita muutenkin, enkä halua että ne himmentää intoa jäljestää. Pidetään ne valjaat ainoastaan vetohommissa mukana :)



20.6. Lauantaina oli sitten hartaasti odotettu paimennuksen perusratakurssi. Anja Lehtiö ja Leena Jussila koutsasi. Ihan hirveästi en jaksa aiheesta kirjoittaa. Kurssi oli hyvä, lampaat hyvät (eli suh hankalat), mutta kaikki meidän ongelmat kulminoitui tuona päivänä. Kelikin oli oikeastaan odotettuun myrskyyn nähden ihan ok, satoi vain ihan aamusta, muuten paikoin oli jo ihan kivakin ilma. Lampaat oli isoja texeleitä, virkeitä ja liikkuvaisia. Reagoivat koiraan voimakkaasti, ihmiseen vähemmän.


Mehän ei päästy ajamaan rataa ollenkaan. Anja vain totesi ensimmäisen kierroksen päätteeksi että ei tällä koiralla voi edes haaveilla perusradasta vielä, eikä sillä ole flänkkejä ollenkaan. Krääh. Hyvä etten porua päästänyt kun oli niin pettynyt. Mutta ihan totta joka sana. Juju ei osaa flänkätä. Kyllähän mä olen sen tiennyt, että se on ahdas. Mutta se on ihan totta, että se ei oikeasti osaa lähteä flänkille ja se ei tajua, miksi sen kuuluu kiertää lampaat etäisyyden päästä. No sitten mun 2x puolituntinen käytettiin flänkkien hinkkaamiseen ja peruskuljetuksen harjoitteluun. Sain kyllä isosti apuja miten flänkkejä aletaan nyt availla ja että mun pitää nyt vaan alkaa käydä vaikeilla lampailla jujun kanssa. Me ollaan tyydytty kokoajan keskinkertaiseen, eli ihan hyvään. Paimenkoira ei voi olla ihan hyvä vaan sen pitää olla HYVÄ jotta sen kanssa voi edes miettiä perusrataa. Lisäksi mä sain kovaa noottia omasta sijoittumisesta ja siinäkin joka sana piti paikkansa. Mä kuljen pellolla koiran perässä ja unohdan lampaat kokonaan.


Mutta siis kurssi oli tosi opettavainen ja joka sentin arvoinen silti. Mä en lannistu, vaan olen nimenomaan otettu siitä, että uskalletaan sanoa ihan suoraan asioista. Sitä liikkumista ei itse näe, ja kun on eka paimenkoira kyseessä jota kouluttaa itse, niin ei ole mitään vertailukohtaa itsellä olemassa.

21.6. Oli kasvattien paimennustreenit Eräjärvellä. Lampaat oli tosi iisit verrattuna noihin toisen tilan texeleihin. Onneksi tuonnekin on nyt otettu uusiakin tyyppejä, joten saatiin avoimella pellolla vähän haastettakin. Ensin oltiin aitauksessa. Availin flänkkejä, ja vaadin asennetta ulospäin. Saatiin ihan hyviäkin, mutta näillä lampailla sitä ei ihan voi sanoa, että toimisi vieläkään vaikeammilla. Kuitenkin POIS käsky meni läpi ja Juju otti etäisyyttä kun annoin painetta. Aina kun reagoin hyvin, menin takaisin tasapainoon ja annoin kuljettaa.


Avoimella pellolla hajaannuttiin koirien kanssa ympäriinsä pellolla ja harjoiteltiin sitä että koira osaa paimentaa oikealle ihmiselle. Oli vaikeaa, ja Juju joutui oikeisiin hommiin. Tämä oli tosi hyvä treeni meille ehdottomasti. Lopuksi tehtiin pari lyhyttä kierrosta poispäinajoa, ensin olin liian lähellä lampaita ja halusin vielä uuden kierroksen, jonka aikana keskityin nimenomaan siihen että oon tarpeeksi kaukana lampaista itse ja annan Jujun ajaa. Jos yritti kaarelle, maahan ja uudestaan, tai jos lähti liian kauas ja yritti kaarelle, luoksekutsu ja uudestaa aja siitä. Lähti hyvin toimimaan. Mä luulenkin että toi poispäinajo on Jujun vahvuus.



Maanantaina lenkkeiltiin ja käytiin uimassa. Juju loikkasi hienosti lampeen rannalta vaikka oli heti rannasta uimasyvyys. Kyllä se siitä.

Tiistaina 21.6. käytiin sit aamusta omissa aksoissa. Aluksi mietin että olisin tehnyt puomin ja An kontakteja vain, mutta kentällä ei ollut puomia enkä jaksanut alkaa rakennella. Tein sitten An kontakteja juoksuttaen, ja sitten keppi-putki erottelua, kun oli sopivasti tyrkyllä. Illalla on Harrin ratatreenit, niin en nostanut hyppyjä enkä oikeastaan hyppyjä ottanutkaan. Tarkoitus oli tehdä kevyt tekniikka treeni vain. Juju kulki MILJOONAA, että ehkä silläkin vauhti vaan kasvaa kokemuksen myötä.


torstai 16. kesäkuuta 2016

If you can dream it you can do it

Tiistaina illalla oli LEVEKin tokoryhmän treenit. Mentiin pöksykoiran kanssa, ja ajattelin että ei tule mistään mitään kun pöksyjen kanssa ei melkein pysty edes istua Jujun mielestä.

Alkuun kisamainen paikalla olo, otettiin istuminen, vaikka ihan hyvin oltaisi voitu ottaa makuu. Mä jotenkin jäin selostuksesta siihen uskoon että otettaisi EVL tyyppisesti ensin istumaan ja siitä makuulle etäältä. No otettiin sit pelkkä istuminen. Vierellä valahti molemmat koirat maahan. Juju pysyi. Juju pysyi oikeastaan tosi hienosti, yhdessä välissä vähän steppasi etujalat ja meinasi mennä maahan, tästä huomautin ja korjasi hyvin. Kun käskettiin mennä koirien taakse, Juju pysyi hyvin vielä hetken, mutta kun pysähdyin taakse, niin sitten tuli epäröinti ja kääntyi luokse. Palautin oikeaan asentoon ja kävin vain kävelemässä takana, ja sitten palasin vierelle. Ei olla ikinä harjoiteltu noin että pitää mennä koiran taakse odottelemaan, tosi vaikeaa Jujulle ainakin oli.

Sitten tehtiin ruutua. Aluksi kerran namialustalla, ja sen jälkeen ilman ihan siksi, että Juju ei nameja malttanut ruudussa syödä. Lelu on niin paljon kivempi palkka. Joten käskin ruutuun ja heitin palkan ruudun taakse kun oli kääntynyt ja pysähtynyt ruutuun. Toimi kivasti, Juju on hoksannut tuon ruudun tosi nopsaan ja tykkää mennä sinne.

Sitten kysyttiin missä on vaikeuksia, ja sanoin että kapulan kanssa nyt oikeastaan eniten, ja tehtiin sit sitä. Ohjaaja ei ollut alempia luokkia kouluttanut juurikaan, joten ymmärsi, kun tuskailin kapulan kanssa että kuinka epäoleellinen liike se koiralle on. Istua paikallaan kapula suussa. Sitten näytin miten Juju pitää (tai lähinnä ei pidä kapulaa). Tehtiin sitten harjoituksia siten että oli useampia kapuloita ja Jujun tehtävä oli nostaa ne, ja antaa mulle suoraan nostosta käteen. Tässä tuli se heittelyongelma, mutta muutamalla toistolla ymmärsi. Meillä ongelma ei olekaan se etteikö Juju halua kapulaa kantaa, vaan se, että sen pito paikallaan on sen mielestä jokseenkin turhaa ja tylsää.

Lopuksi tehtiin muutama eteentulo, ja tähän ei uusia ohjeita. Treeniä vaan lisää.

Hienosti jaksoi keskittyä jälleen porukassa. Treenin perään päästiin uimaan. Jujulla oli hauskaa ja meni jopa laiturilta ilman apua kerran. Toisella kertaa piti auttaa, kun pää meni ekalla kerralla vähän veden alle, ja varmaan siitä jäi epävarma olo.






Keskiviikkona oli lenkkipäivä.

Torstaina sitten aamuaksaa hallilla. Tänään tosiaan piti olla kisat, mutta juoksut. Hallilla on rakennettuna kakkosluokan rata jota eilen kisasivat. Päätin tehdä ratatreenit. Ensi alle pari kertaa hetsausta puomin alastulo kontaktille, nämä hyviä ja nopeita. Tein siten että jätin alas maahan namin Jujun nähden, ja nostin Jujun alasmenopuomin yläosaan. Vähän pidin kiinni, ja kysyin missä koske? Sitten käsky ja irti. Teki nopeita, varmoja kontakteja. Nyt pitää vaan saada oma korvienväli kuntoon näiden kanssa, ja siirtää puomin ajatus alastulolle kokonaan. Juju tekee tosi kivasti kun itse olen varma.



Ekalla ratayrityksellä Juju meni väärään päähän putkea 15. Tokalla kerralla tiputti yhden riman (8) ja kolmennella puhdas. Ekan radan putken otan omiin nimiin, ohjasin löysästi, ja tokan radan riman Juju saa ottaa omana virheenä, en rytmittänyt siinä kohtaa, ja suora lähestyminen keppien jälkeen eikä tiukkaa kaarrosta, joten lähinnä huolimattomuutta. Ekalla radalla Juju vähän ulisi perään kun mentiin kovaa.



Kokeilin myös ohjata keinun molemmilta puolilta, eka ns. sisäpuolelta ja keinun jälkeen valssi (ois voinut tehdä myös persjätön...tätä en kokeillut) ja toisella puolella ihan sivuirrotus-päällejuoksu. Ns. ulkoreuna tuntui nopeammalta, tosin jos olisin kokeillut sitä persjättöä vielä yhtenä, niin se olisi tod.näk. ollut nopein. Valssi vähän aina hidastaa ja kääntää ehkä tollasessa kohtaa liikaa. Mutta Juju oli pätevä ja huikean notkea. Tyyppi kääntyy ihan kolikolla. Videolla mun mielestä Juju ei koskaan näytä kovin nopealta niinkuin juostessa, mutta se korvaa mielestäni kaiken sen noilla super tiukoilla käännöksillä.

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Logic will get you from A to B. Imagination will take you everywhere.

Torstaina vietettiin vapaapäivää ja perjantai aamuna oli sitten paimennustreenien vuoro.

Aloiteltiin ihan höyryjen päästelyllä ja luontaisella kuljettamisella. Lampaat oli edelleen aika vikkeliä, mutta Juju sai hyvän kontrollin ja peruskuljetus onnistui ihan hyvin. Oikeaan kierrokseen nähtiin taas piraijahyökkäyksiä, ja näihin puututtiin nyt tiukemmin kuin ennen. Olen siis puuttunut näihin aina, mutta nyt en oikeastaan antanut kovin montaa kertaa edes mahdollisuutta sekoiluun. Juju irrotti lampaita myös aidasta pari kertaa, ja jopa muutaman kerran ihan nätisti. Otin myös odota käskyn mukaan treeniin, sillä saa jäädä seisomaan, ettei tule sitä ainaista maahan käskemistä liikaa. Juju piti kivan etäisyyden.


Tokalla kierroksella otettiin sitten muutama haku (hirveitä) ja aloiteltiin poispäinajoa. Ajettiin aidan vierustaa vähän sisäkaarella, ja avustin kulkemalla mukana. Jos yritti kaarelle, maahan ja tule. Ja uudestaan aja. Saatiin yllättävän kivoja pätkiä, yksi pätkä myös keskellä laidunta, mikä on vaikeampaa kuin aidan vierustaa. Juju toimi hyvin ja odota käskyn mukaan otto helpotti kummasti. Juju myös jaksaa paremmin ilman sitä maahan aja rumbaa, ja oppii itsekin katsomaan etäisyyttä oikein.

Otettiin vielä kolman lyhyt kierros. Aiheena häkitys. Haettiin ensin lampaat nurkasta ja ajettiin ne helpompaan paikkaan häkkiin nähden. Pieni sekoitu taas aidan välissä. Mä menin häkille ja lähetin Jujun hakemaan lampaita. Toikin nätisti ja otti suuntakäskyt tosi hyvin. Lampaat olisi tulleet ohi häkistä jos en olisi saanut otettua suuntia hyvin. Joten tosi hienosti meni ja saatiin lampaat häkkiin. Häkitys oli myös aika nopea, jes! Toka häkki ja meni hyvin. Toki nää lampaatkin on tosi iisejä kavereita kun ovat vielä kilttejä ja väistävät koiraa hyvin ja menevät myös häkkiin suht kiltisti.

Tosi tyytyväinen olin kyllä, aivan mahtava aamupäivä. Paimennus on niin herkkä laji, ja jotenkin tosi vaikea.


Viikonloppuna Juju henkilökunnalla oli ohjelmaa ja koirailut jäi lähinnä lenkkeilyn tasolle. Oltiin me sunnuntaina uimassa.

Maanantai aamuna oli sitten kontakti sulkeiset. Menin hallille ja olin jo päättänyt että otan ainoastaan alantulokontakteja sekä puomille että Aalle.



Puomilla nostin alastulolankun pelkästään pöydän päälle ja otettiin 2on2off kontakteja ihan back to basics mentaliteetillä maahan laitettavalla namilla ja lelupalkalla päässä. Leikitin Jujua niin kauan kun pysyi kontaktilla, leikki loppui jos lähti kontaktilta. Vahvistin siis paikkaa sekä ruoalla, että lelulla. Näitä otettiin aina monta, ja sitten otin vielä nopeita kontakteja siten että Juju seisomaan pöydälle, alastulon päähän maahan nami ja lähetin Jujun hetsaten "missä koske" täysillä kontaktille. Toimi tosi hienosti. Pikku mustalla kynnet vaan ropisi kun lähti pöydältä lankun päähän vauhdilla. Itse kipitin heti perään lelun kanssa leikkimään päähän. Tämä lähti toimimaan siis tosi kivasti.

Aalle otin kehikon ja hyppyytin alastulokontaktin pöydän päältä ja lopuksi myös ihan nostamalla Juju aan alastuloosuuden yläosaan, about siihen mihin harjun yli tulevan askeleen pitäisi osua. Toimi hyvin, ei tullut yhtään ylijuoksua. Ainoa mistä sai muistuttaa oli kun Juju jossain kohtaa kokeili myös pysähtyä 2on2offille myös Aalle :) Sitä ei tarvi tehdä. Tuo A tarvitsee varmasti toistoja toiston perään että lähtee sujumaan.

Juju tekee juoksuja. Se aina aloittaa samalla tavalla, on vähän "hajamielinen" ja vähän "väsynyt" ja ulkonakin vähän "muualla". Tästä menee 3-4 viikkoa niin on tärpit. :) näin se on mennyt ainakin tähän asti.

edit. kirjoitin tämän postauksen eilen valmiiksi vaikka tänään vasta jaksoin editoida videot. Ei mennyt tämän kirjoittamisesta kuin tunti, ja huomasin veritippoja lattialla. Eli se niistä kisoista sitten.

torstai 9. kesäkuuta 2016

Yleensä vahvimpia ovat ne heikoimmat, jotka uskalsivat vielä yrittää.

Tiistaina oli sit Huittisen Harrin ratatreenit SDP hallilla. Rata oli melko mielenkiintoinen:



Ensinnäki rataan tutustumisessa jostain ihmeellisestä syystä harjottelin tuon ykkösen väärin päin?! Ei oltu ekana vuorossa niin ei tarvinnut hävetä. 

Puomin kontakti on huono, siis niin huono. Mä hajotin hyvän kontaktin siellä kisoissa kun en ottanut alas asti, prkl... Nyt hiipii jo ihan alastulon yläosasta asti. Back to basics siis. Päätettiin että ei treenata kontakteja radalla yhtään, vaan palkataan aina alastulolle ja vapautetaan lelulle kontaktilta. Muutoin alku 1-5 aika perushuttua. Juosta sai. Juju otti tosi hienosti älyttömän vaikean keppikulman missä ei ehtinyt kunnolla edes tukemaan päähän asti. Oikeastaan vain kerran mokasi, ja silloin ohjasin hätäisesti. Mutta teki jopa ekalla yrittämällä oikein! Jes. 7 olin itse päättänyt ottaa aidan sisäpuolelta, Harrin mukaan se on vaikeampi puoli mutta sitä sit treenattiin kun olin niin valinnut. Toiselta puolelta olisi voinut ottaa pakkovalssilla ja viskillä tuon 7-8 kohdan, mutta kun oli jo päättynyt, niin tein takaakierto-viskileikkaus yhdistelmällä. Myös viskileikkaus tältä puolelta vaikeampi. Etuna kuitenkin että sai kunnolla etumatkaa koiraan nähden seuraavalle pätkälle. Kepeillä otin siis kunnolla etumatkaa ja jäin 7 hypyn kauimmaisen siivekkeen eteen aidan sisäpuolelle odottamaan ja keppien vikassa välissä kerroin jo takaakierron Jujulle. Toimi hyvin kyllä. Viski leikkaus oli taas vaikea. Jujun on niin vaikea hypätä musta poispäin ja vielä tyhjään kohti seinää. Mutta saatiin sekin onnistumaan. 

Sit suoraa juoksua 9-11. Vähän putkessa kiinni, muttei liikaa jottei luule putkijarruksi. 12 poispäinkääntö. Sitten olikin aika vaikea rytmityskohta. Ilman koiraa vaikutti helpommalta. Jos tuon olisi halunnut ohjata takaa, olisi pitänyt rytmittää se niin, että ei rynni 12 mihinkään vaan jo sieltä lähettää eteen. Muuten jos leijeröi hypyn 24 ja jarrutti sen kohdalla koira kääntyi hypylle 24. Mä en saanut onnistumaan lähetystä vaan ohjasin siten että lähdin urku auki heti kun Juju lukitsi poispäinkäännöksen 12 että ehdin ohjata myös tuon 14 sivulta. Ehdin kyllä, mikä oli sinällään ihme. Muut teki oikeastaan niin että juoksivat 24-14 välistä, eivät siis leijeröineet. Niin ehkä olisin tehnyt kisoissa?

Ja taas huono puomin kontakti :( Siitä sivuirrotus 16 ja 17-18 väliin persjättö. 19 kepit oli Jujulle helppo. 20-21 väliin valssi ja tupla seuraavaan. Siitä jälleen puomille. 24 vastakäännös oli vaikea tehdä kun palkkasin puomin päähän, oli helpompi tehdä vauhdista. Kokeilin loppua sit 10 putken kautta. Hyvin sujui. 


_______________________________________________

Keskiviikkona illalla Johanna Nybergin ratatreenit, teemana välistä veto. En yleisesti tykkää kun on kahdet ratatreenit viikossa ja vielä peräkkäisinä päivinä, mutta nyt kesällä tulee välillä näitä kun on kahdessa ryhmässä. Toisessa silloin tällöin, ja esim. ens viikolla ei oo kumpiakaan treenejä. Joten näillä mennään. Jumppailtiin vielä kotona illalla ja venyteltiin kunnolla koira ja ohjaaja. Ei tunnut jumit hidastavan ainakaan, aamulla oltiin niin virkeitä ja iloisia taas :)

Johannan treeneissä rakenneltiin pieni rata pätkä joka oli pätkittäin koostettu Mujusen Salmen kisaradalta. Vaikeutta välistä vetoon tuotti se, että ensimmäinen väli oli pituus-aita väli. Koira hyppää tosi pitkälle pituudelta, joten sen päättäminen että kummalta puolelta ohjaa ja jarruttaa, oli aika koirakohtaista. Me kokeiltiin molempia puolia, molemmat sujui ja Jujulla on vahvat välistä vedot. Harmi että videopätkät on aikalailla koostetta niistä epäonnistuneista pätkistä, toisella kierroksella saatiin tosi kiva onnistuminen. Puomin kontakti melkein itketti kun oli niin huono. Plääh. Mä taidan ottaa puomisulkeiset ohjelmistoon vielä ennen ensi viikon kisoja. Naksutin mukaan ja namialusta mukaan jne. Aan kontaktin otti sit sitäkin paremmin taas tällä kertaa, näköjään boksitreenit auttanut asiaa. Kepit Juju otti joka kerta tosi hienosti, ja oli muutenkin oikein pätevä pieni. Radan lopussa oli taas se viskileikkaus, sitä täytyy harjoitella paljon, oli taas aika vaikeaa. 

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Ainainen otsikoinnin vaikeus

Pitkästä aikaa tokojuttuja videoituna :)

Lauantaina käytiin iltalenkin ohessa kentällä tokoilemassa. Saatiin yleisöäkin.



Tein alkuun seuruuta, jätin palkan maahan meidän taakse valmiiksi. Tästä palkkauksesta ei tullut sitten niin yhtään mitään. Juju jätätti koko ajan , oli hidas käännöksissä ja argh. Kun se pallo jäi tuonne kauas... Juoksusta varsinkaan ei tullut mitään, hyvä kun ei jäänyt paikalleen, kun otin juoksuaskeleita pallsota poispäin. Hinkkasin tätä sitten niin, että otin vain lyhyitä muutaman askeleen pätkiä ja sitten vaihdoin palkkaustapaa. Palkkasin sitten viereen. Toimi, ja Juju seurasi hyvin. Tehtiin myös muutama piedempi pätkä. Kontakti on intensiivinen vaikka häiriötäkin oli.

Kaukoja hinkattiin takapalkalla ja muutaman kerran heittopalkalla. Tein ihan satunnaisessa järjestyksessä vaihtoja, tuntuu että jos jää yhtään hinkkaamaan jotain tiettyä se jää päälle. Eli kuuntelu treeniä. Päätin myös muuttaa seisomisen käsiavun vaan yhdelle kädelle (vas) jottei sekoita maahanmenoon.

Loppukevennykseksi tehtiin temppuja. Tein treenin välissäkin vähän virettä nostattavia juttuja, kun tuntui että Juju taantui huonon alun jälkeen ihan nollille vireen kanssa.

Lenkiltä kun tulin pihaan tein vielä vähän kapulajuttuja.

Sunnuntaina treffailtiin ihanaa Vendiä ja Viliä. Vendistä Juju erityisesti tykkää ja tytöillä oli taas kunnon tuijota ja hyökkää- leikit keskenään. Vili villis ei ihan niissä pysy mukana ja muutaman kerran se eksyikin bortsuista metsässä. Oli tosi mukavaa käydä lenkillä toisten koirien (ja tietysti myös omistajan :) ) kanssa pitkästä aikaa. Juju ja Vendi kävi myös pulahtamassa.




Maanantaina aamutreenit tokon merkeissä hallilla. Tehtiin kapulajuttuja ja ruutua.



Kapulan kanssa sai alkuun jälleen muistuttaa että tehdään niitä töitä eikä vain leikitä, ja että mistä se palkka taas tulikaan. Hankalaa, kun haluaisin palkata enemmän namilla tokossa tuon keskittymisen takia, mutta kun nami ei ole yhtä arvokas ja kiva palkka kun lelu niin jos en leikitä niin vire laskee. Tokossa siis työstämistä myös mielentilassa vielä paljon. Kun lähti sujumaan niin ihan kivasti ja häntä korkealla teki kapulan kanssa. Mutta ei se vieläkään se kapula oo kiva.

Ruutu oli Jujun mielestä kivaa. Siinä saa simona palkkaa ja sekä namia että lelua samasta jutusta. Ruutuun laitoin läpinäkyvän namialustan ja kun päästin ruutuun juoksin itse lelun kanssa sinne leikkimään. Juju hoksasi nopeasti missä leikki tapahtuu ja saatiin lopuksi vielä kaksi kertaa siten että virittelin missä ruutu, käskin ruutuun ja juoksin perässä leikkimään ilman namialustaa. Toisella kertaa meni tosi hyvin keskelle, toisellä kertaa keskeltä sisään mutta seisahtui reunalle. Kelpuutin, alkeitahan tässä vielä rakennellaan.

Niin ja otinhan mä alkuun paikkamakuun ruudun rakentamisen ajaksi. Makaili varmaan kolmisen minuuttia, ja yhden kerran kävin korjaamassa lonkalta makuuasentoon, kun katsoi taakse mun perään niin jyrkästi että lysähti lonkalle. Olisi kannattanut jättää loogisempaan suuntaan makaamaan.

perjantai 3. kesäkuuta 2016

Hommat etenee

Keskiviikko ja torstai meni järkyttävän helteen vuoksi uimisen ja lenkkeilyn merkeissä. Käytiin toki esim. keskiiviikkona oikein kunnon parin tunnin metsälenkki paikassa jossa pääsi välissä polskimaan. Jujuun ottaa vähän tuo tietynlainen kuumuus, ei reagoi jos on kuivaa ja kuumaa, mutta jos on tämmöinen ukkosen alkua ennakoiva ilma, niin silloin tuntuu koissu vähän raskaalta.
Torstaina oltiin illalla pari tuntia rannassa, ja oi kun sai olla niin ylpeä pikkumustasta jälleen. Oltiin toki ihmisten ilmojen ulkopuolella paikassa jossa pääsee rantaan, mutta ranta on kivikkoa, eikä se ole mitenkään ihmisten suosiossa. Kuitenkin aika läheltä menee tie, jossa kävelee paljon lenkkeilijöitä. Eipä tarvinnut kertaakaan vahtia Jujun touhuja, sai mennä ja viipottaa miten halusi, tiesin että se ei lähesty vieraita ilman lupaa.


Naurattaa muutenkin kun Juju on tuolla lenkkeillessä nykyään niin naurettavan helppo lenkkikaveri että ihmetyttää välillä itseäkin kuka siitä tommosen koulutti. Juju kulkee edelleen aina ja kaikkialla irti, ja mun ei tarvitse sen menoista stressata. Kun joku tulee vastaan, jos ehdin huutelen Jujun vierelle kävelemään, mutta jos en ehdi niin huikkaan vaan anna olla, ja Juju menee ohi välittämättä tuon taivaallista kenestäkään. Meidän kotitalon hoodeilla hengailee aika paljon myös ihan luonnon eläimiä kuten jäniksiä, oravia ja peuroja. Yhdellä lenkillä oli lähellä ettei tietä ylittänyt peura törmännyt Jujuun kun ei huomannut ollenkaan. Juju vain pysähtyi ja katsoi sen näköisenä että "varoisit vähän" :D Sama on jänikset, ihan sama mihin suuntaan ja kuinka kovaa ne lähtee karkuun, Juju ei välitä. Ei koskaan lähde perään, ei edes harkitse moista. Tästä mun ei ole tarvinnut enää edes huomauttaa.

Perjantaina oltiin sit hallilla treenaamassa. Päätin hakea ensi kaudeksi TopTeamiin ja tarkoitus oli tehdä ennakkotehtävä rataa. No eipä siinä ollut kummempaa, Juju teki varmasti. Muutamassa kohdassa jollain yrittämällä sössin itse olemalla liian ajoissa ohjauksessa, esim tuossa twisterissä pudotti riman. Mutta väärille esteille ei menty, eikä mitään muutakaan ihmeellistä ollut. Aika helpolta tuntui mun mielestä, piti oikein tarkistaa että rakensinhan radan ohjeiden mukaisesti. :D


keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Lightning strikes every time she moves

Maanantaiksi saatiin sovittua Jepulle paimennustreffit. Paimennuskuvat eri kerralta.

Nähtiin heti pihassa ihana Inari ja Sirie, ja Jujun mielestä molemmat oli läpinäkyviä :D halusi siis töihin. Lampaat oli vielä aika juoksevaisia, eivätkä tulleet myöskään ihmisen luo kiinni. Jujulla olikin ekalla kierroksella ihan täysi yö koota laumaa ja tuoda niitä. En kauheasti käskyttänyt, annoin luontaisesti tuoda ja tuoda, vähän suuntia vaan ja stoppeja sopivissa väleissä. Jujulla roikkui kieli maassa ekan kierroksen jälkeen, onneksi oli viileä palju johon "pääsi" (siis pakotettiin) vilvoittelemaan.


Tokalla kierroksella otettiin Gere avuksi pitämään lampaita ja Jepu meni lampaille. Näin saatiin autettua Jujun hakukaaren loppuosaa, kun nyt alkaa olla jo aika ruveta tiukentamaan kriteeriä ja antaa vähän painetta kepillä että kaartaa lampaiden taakse, eikä syöksy, varsinkin oikeassa niin että lampaat lähtee ennen kuin ehtii kiertää taakse. Ennen kuin lähetin kaarelle, naputin kepillä Jujun jommalle kummalle puolelle maahan, vähän paineistin ja siitä lähetys. Toimi hyvin, varsinkin kun Jepu vielä auttoi loppuosaa. Sitten tehtiin hakuja myös kutsuen kaarelle eli jätin koiran ja itse sijoitun sen ja lampaiden väliin ns. kaarelle, ja sieltä kutsun luokse ja suoraan lähetys kaarelle.


Tehtiin vielä kolmas kierros. Tarkoitus oli häkittää lampaat. Tätä ei oltukaan tehty vielä ollenkaan. Vähän oli vaikea hallita liikkuvaisia lampaita ja luottaa koiran suuntiin. Mulla siinä oli enemmän harjoiteltavaa kun Jujulla. Gere auttoi pitämällä vaikeaa vetopaikkaa, ja mä otin häkin portilla. Juju kyllä yllättävän hienosti otti suunnat ja lähti myös pois tasapainosta silloin kun homma sitä vaati. Saatiin kuin saatiinkin lampaat häkkiin, vaikka siinä olikin Jepun ja Geren avulla iso merkitys. Huippua!

Tiistaina oli jälleen LEVEKin tokoryhmän treenit. Nyt Juju oli jo ihan cool vaikka oli häiriötä paljon. Vieläkin vähän kyttäilee jos joku lähellä vaikka juoksee kovaa ja me ollaan tauolla. Mutta osaa jo aika nätisti makoilla kentän laidalla kun odotellaan omaa vuoroa. Teemana oli luoksarien stopit ja kaukot.


Luoksarien stoppeja mä en oo treenannut oikeastaan ollenkaan, koska Juju ennakoi niitä niin vahvasti. Haluan ensin hyvä luoksarin kokonaisuutena ja sitten vasta siirryn stoppeihin. Nyt kun luoksetulon matka oli pitkä, Juju epäröi eteentuloa ja kaarsi muutenkin ihmeellisesti, näitä lisää ja eteenmenon vahvistamista myös. Tähän saatiin onneksi paljon apuja ja vinkkejä.

Kaukoissa Jujulla jumittaa seiso käsky, eli ei kuuntele vaan maahan-istu vaihdoissa nousi maasta suoraan seisomaan ja katsoi pokkana että missä palkka. Huomaa mitä on treenattu. Noh, kotona on tehnyt näitä onneksi hyvin, joten en usko että on ongelmaa, pitää vaan treenata kaikkia vaihtoja tarpeeksi vaihtelevasti.

Tehtiin loppuunn paikkamakuu ryhmässä. Juju pysyi kivasti maassa, ei noussut ylös vaikka vierestä lähdettiin ja monta kertaa vielä. Valui kuitenkin lonkalle kerran, tästä huomautin ja kävin palauttamassa asentoon. Ennen ei ole tätä tehnyt, pitää pitää kriteeri tiukkana.

Ennen treenejä tein kapulahommia itsekseen. Kyllä huomaa että on ollut näistä taukoa, ei halunnut pitää millään. Myös kuuma ilma teki osansa, mutta kyllä oli vaikeaa. Onneksi kantaminen jotenkuten onnistui kuitenkin. Treenien jälkeen käytiin Sääksjärvellä uimassa, oli hieno ilta-aurinko.

Tässä vielä muutama kuva viikonlopun kisoista.

Kuvaaja: Sirpa Saari mä sitten niin jaksan hymyillä tälle kuvalle <3

Kuvaaja: Sirpa Saari

Kuvaaja: Sirpa Saari ja tässä se surullisen kuuluisa ilmalento

Kuvaaja: Sirpa Saari

Kuvaaja: Sirpa Saari

Kuvaaja: Sirpa Saari

Kuvaaja: Sirpa Saari

Kuvaaja: Sirpa Saari