tiistai 24. huhtikuuta 2018

Paluu normaaliin arkeen!

Täällä aletaan hiljalleen palautua normaaliin arkeen. Loput pennut kävi maanantaina ell tarkissa, eikä niistä löytynyt huomautettavaa. Binin toinen kives ei ollut tunnusteltavissa ja toinenkin oli hyvin pieni, joten tätä nyt seurataan. Linkilläkin kivekset laskeutui paikalleen vasta ekojen rokotusten jälkeen, joten sinällään ei niillä kiire ole. Bin keskittyi kasvamaan muuten, ja se painoi maanantaina 6,5kg!!! Bin oli jo syntyessään isoin pentu, ja se kyllä piti tästä saavutuksesta visusti kiinni!

Bin lähti maanantaina uuteen kotiinsa, Mindy bortsun kaveriksi. Binistä tulee isona ainakin paimen, mutta myös agility ja toko oli harrastuslistalla. Binistä on mihin vaan, hän on kuin isänsä, niin ulkoisesti kun luonteensakin puolesta. Bin pääsi niin hyvää kotiin kuin mahdollista mikä on kiva, kos hän oli aika special boy loppuun asti. Ei varmasti tule päästämään uutta kotiaan helpolla, mutta ainakin se on pirun sitkeä pentu, joten siitä varmasti on hyötyä myöhemmin ;)



Mulla on tällä hetkellä siis vielä kaksi riiviöpentua, jotka kyllä järjestää kasvitädille varmasti niitä kuuluisia HETKIÄ vielä ennen kuin toinen lähtee maailmalle. Enkä jaksa uskoa että Hupikaan tulee päästämään mua helpolla, mutta se ei kaiketi tarkoitus ollutkaan. Mutta kyllä on hei helppoa kahden pennun kanssa!!! Kun kolmenkin pennun kanssa oli jo aika helppoa.

Ja sitten Jujuun ja treenihommiin. Oltiin siis lauantaina Marikan ratakurssilla Somerolla. Ja Jups oli HIENO!


Odotukset ei todellakaan ollut kovin korkeat koska ollaan treenattu talven aikana yhden käden sormilla laskettava määrä, ja pellollahan ollaan oltu viimeksi joskus lokakuussa. Mutta ajattelin että mennään ja kokeillaan miten radan ajo sujuu, ja treenataan sitten sitä mikä ei suju. Ekalla kierroksella ajettiin kisaomaisesti rata läpi. Lähetin Jujun tolpalta oikean kautta. Haku oli noin 150m. Hakukaari oli laaja ja hyvä, hiukan meinasi jättää vajaaksi ja stoppasin liian aikaisin. Nosto siksi vino. En myöskään lähtenyt heti korjaamaan, jonka olisin toki voinut tehdä, ja tuonti oli myös siksi offline jonkun matkaa. Tolpan kierto oli hieno, joku ahdas flänkki siinä oli mutta muuten. Ajo tolpalta ekalle portille kävelin mukana, ajo oli suoraa, vaikka ajoin tarkoituksessa offline, koska veto oli laitumen toiseen päähän ja halusin varmistella hyvää ajoa. Käännös eka portilta tiukka ja rauhallinen, Juju käsitteli eläimiä tosi kauniisti. Flänkit myös aukesi ja Jups otti steadyt erinomaisen hyvin, vaikka se on yleensä ollut hankalaa. Peruskuljetukseen kuitenkin vaihdettiin koska pelasin varman päälle -  muut treenaajat (Jumesniemen porukka) sanoi että olis pitänyt ajaa pp koko matka, koska Juju sen kyllä osaa, ja nyt lampaat lähinnä käveli mun perässä eikä Jups joutunut tehdä sen eteen mitään. Häkityksessä oli joku ylimääräinen säätö, kun Juju oli vaikea jättää vartioimaan, kun luuli varmaan käännöstreeniksi tai että haluan sen kauemmas ja lähti siis mukaan luopui lampaista kun kävelin ohi häkin luo. Käskin kuitenkin sitkeästi pysymään standissä, ja katsomaan lampaita, ja lopulta se pysyikin ihan hyvin. Tästä se kuitenkin selvästi vähän otti kuumaa, koska flänkki lauman taakse oli ahdas. Lampaat käveli ilmaiseksi häkkiin. Häkkiin Juju meni mielellään ja meni ihan kauniisti lauman taakse, saisi mennä vielä enemmän katse pois eläimistä mutta muuten ok. Häkistä ulos oli vauhdikas, liiankin, mutta se sallittakoon, koska muuten kaikki meni tosi rennosti ja rauhallisella temmolla <3


Ehkä yksi treenin tähtihetkistä oli kuitenkin ratakurssin ulkopuolinen juttu, kun saatiin Jujun kanssa hakea toiselta pellolta iso lauma takaisin treeniaitaukseen. Melkein heti portin jälkeen oli syvä oja, minkä yli ensinnäkin koiran piti lähteä lauma hakemaan sokkona, ja sitten työntää ne ojan yli jotta sain ne portille. Juju lähti vasemmalle tosi hienosti, laajasti ja kyselemättä, hyppäsi ojan yli ja jatkoi kaarta kunnes bongasi lauman ja sitten vielä itse laajensi kaarta sopivasti että kattoi koko lauman. Ihana rauhallisesti toi ne, työnsi ojan yli ja sai lauman portista ulos pellolle. Osa porukasta veti portilla Uukkarin, ja ne piti vielä hakea kapealta kaistaleelta meidän puolelta ojaa takaisin, mutta koiran piti silti tehdä hyvä hakukaari, jotta kattoi koko porukan. Pieni säätö oli, että sain Juju hoksaamaan, että siellä olikin vielä eläimiä ja luopumaan toisesta laumasta, mutta kun sain sen lähtemään, se teki töitä vallan mahtavasti <3

Tokalla kierroksella otettiin haku vasempaan, ja kävelin vähän auttamaan koska vasen on vaikeampi suunta. Mutta Jups menikin hienosti hakukaaren päähän asti ilman apua. Nostossa ja tuonnissa ei kuunnellut vaan halusi vaan tuoda lampaat miten itse tykkäsi. Otettiin nyt ajona kolme väliä, ja eka väli oli taas aika ok, vähän seilausta kun pikkuflänkit ei pelannut kunnolla, tai siis korjasin linjaa liikaa ja sitten taas liikaa. Lambit veti tästä vähän herneet nokkaan ja meinasivat että nyt karkaavat, mutta Juju paikkasi hienosti ja toppasi eläimet ihan kohtuullisen kauniisti. Ajettiin loppumatka tiukemmin käskytettynä, jotta sain steadyt läpi. Sitten halusin ottaa uudestaan hakua autettuna ja niin että piti kuunnella nostossa, ja jatkettiin kaarta tasapainosta pois ja sai nostaa vinoon. Teki näitä tosi hyvin, kuunteli ja jatkoi kaarta pois tasapainosta ja takaisin. Kun kuunteli ja avasi flänkkiä niin sai ajaa. Hyvä Jups!

Hupi oli mukana ja otti päivän rennosti. Sai tulla katselemaan treenejä ja kuuntelemaan pilliä, ja sitten sai tulla käymään mun mukana hakemassa kahvia talolta, ja käyttäytyi kuin olisi aina käynyt siellä <3




Maanantaina sitten oli alunperin ajatus mennä tottiskentälle mutta kaunis ilma kutsui metsään. Mulla oli pennut (kaksi jäljellä olevaa) mukana ja päätin että käytän ne samalla metsälenkillä ja teen Jujulle kauden ekan jäljen. Talloin 300m kolmella kepillä ja vikan kepin paikalla pallo :) Maasto oli hakkuuaukeeta, joten polkuja ja harhoja oli varmaan riittävästi. Jäljen vanhetessa tehtiin esineet, noin 20x50m luiskalla 2 isoa esinettä, otettiin molemmista hajuhaut. Helposti nousi, lopussa tein vielä viimeisen niin että jätin Jujun odottamaan ja vein sen nähden pallon ja lähetin hirmu hetsauksen saattelemana hakemaan sen vielä. Haki niin että sammaleet pöllysi.

Jäljelle lähti suoraan tien reunasta, ei ollut janaa ollenkaan. Jäljesti kauhealla vimmalla ja siitä johtuen meinasi jyrätä ekasta kepistä yli. Pyysin ottamaan uusiksi ja sitten nousi keppi ja sai kauheat keppibileet :D sen jälkeen nousi kaikki tasaisesti, yksi kulma jäljestettiin uudestaan kun jyräsi kulmasta yli, ja palasi sitten jäljelle kauhean kaaren kanssa. Hyvin korjasi ja korjauksen jälkeen jäljestys muutenkin tarkentui. Kepit ja pallo nousi. Huomasin, että pitää jatkaa nyt siitä mihin jäätiin, että merkkaan kulmat ja kepit jotta voin vahtia niiden tarkkuutta.




keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Ja sitten jäljelle jäi kauhutrio. Pennut 8vk.

Pentu pentuset. Ne täytti jo 8vk. Hurjan nopeasti aika menee.

Viime viikolla panostettiin Stainiin ja Taintiin, koska tiesin niiden lähtevän uusiin koteihinsa viikonloppuna. Toki kaikki muutkin pääsi mm. kävelyille kodin ulkopuolelle ekoja kertoja ja rymyämään metsässä mutta Stain ja Taint oli sitten mun kanssa spesiaalisti töissä mukana ja ulkoilivat myös kahdestaan muutamaan otteeseen. Aivan kamala sirkus oli kyllä jo tuo viime viikon loppupuoli viiden 7,5vk bortsupennun kanssa. Aivan hullua, en yhtään enää ihmettele että sanotaan että beecee pennut pitää ihan ehdottomasti antaa pois 7vk iässä :D Junkeista kuitenkin mielestäni vain Stain oli jo 7vk iässä valmis uuteen kotiinsa. Ehkä Hooey olisi ollut myös, mutta sehän ei tietty ole lähdössä mihinkään. Taintiin panostin myös tästä syystä, halusin että se saa mahdollisimman paljon uusia kokemuksia mun ja sisarustensa kanssa ennen uuteen kotiinsa muuttoa, ja tästä johtuen sitten Taintkin oli jo viikonloppuna aivan valmis muuttoon.


Stain ja Taint kävivät myös perjantaina 13. päivä (hehhe) pentutarkissa ja silmäpeilissä. Tippojen vaikutusaikana pennut saivat odottaa kevythäkissä ja ihmetellä aseman menoa. Samaan aikaan odotusaulassa oli ihan jatkuvasti kimakalla äänellä haukkuva lapinkoira, joka onneksi laitettiin lopulta odottamaan aulasta toimenpidehuoneeseen, jotta allekirjoittaneen ja parin muun asiakkaan korvat säätyivät. Pennut katselivat tätä kiinnostuneena, Stain oli ihan sitä mieltä että hän voisi käydä mökääjälle kertomassa että kenen hoodeilla se huutaa. Taintia lähinnä jännitti kova meteli, mikä nyt tietysti oli normaalia. Pennut kuitenkin loppuajasta nukkuivat häkissä molemmat, joten traumoilta säästyttiin.




Silmäpeiliin ja tarkistukseen suhtautuivat avoimesti, ei ollut ongelmia missään toimenpiteessä. Taint nukkui käytävällä kevythäkissä Stainin tarkistuksen ajan, koska en raaskinut herättää sitä kantamalla häkkiä, ja Stain sitten sai vuorostaan olla häkissä toimenpidehuoneessa meidän kanssa koska en uskaltanut jättää sitä käytävään, kangashäkistä oli liian helppo murtautua :D Kumpikin pentu oli täysin terve, ei muutoksia silmissä, ja pentutarkki normaali myös. Molemmat kivekset löytyi Stainiltä, ei laskeutuneena, mutta löytyi kuitenkin. Toivottavasti tipahtavat rokotuksiin mennessä.

Sitten lauantaina oli Stainin luovutuksen vuoro. Stain lähti Jonnan seuraavaksi harrastustähdeksi Linkin (ja Winstonin :D ) seuraksi Helsinkiin. Käytiin lauantaina päivällä ostamassa jäljelle jääville pennuille pentuvaljaat, ja Stain oli niin reipas joka paikassa. Sitä ei yhtään enää kiinnostanut vaikka sisarukset ja ihmiset katosi sen silmistä, se oli kyllä ihan valmis uuteen kotiinsa. Käytiin vielä lampailla, ja pennut (Hupi, Smudge ja Stain) sai juosta about kymmenen aikuisen koiran kanssa pihassa. Siitä Jonna sitten nosti Stainin autoonsa ja lähti. Stainista tuli Yoshi, ja sillä on mennyt varsin hienosti uudessa kodissa ja Link alkaa olla myös tyytynyt tilanteeseen. :D



Sunnuntaina puolestaan tultiin hakemaan Taintia uuteen kotiinsa. Pennut sai riekkua mun ihanan ketyn kanssa pihassa kun kirjoitettiin uuden kodin kanssa paperit, ja Taint olikin sopivasti väsytetty automatkaa varten. Taint meni myös bortsu talouteen harrastusten jatkajaksi, lajeihin tulee kuulumaan ainakin agility, paimennus, toko ja pk maastolajit. Taint oli loppuun saakka pentueen kiltein pentu, ihan naurettavan sähäkkä ja nopea, ihan loputtoman sosiaalinen ja kiltti. Taintista tuli Prim ja se muutti Lahteen.

Jäljelle jäi siis kauhutrio Hooey, Smudge ja Bin. Smudge ja Bin onkin meillä vielä melkein kaksi viikkoa, ja ne muuttaa 9-10vk iässä.



Tänään pennut siis täytti 8vk, ja ne alkaa olla ihan mukavia kanssa eläjiä :D tämän voin sanoa vain minä, mun vertauskohdalla, koska kaikki muut ihmiset pitää niitä tällä hetkellä aivan kamalina kakaroina jotka vaan puree ja riehuu. Ja mä nään vaan jo sisäsiisteyttä harjoittelevia, jos hienosti liikkuvia pentuja, jotka on nyt niin helppo hoitoisia, kun niitä voi kävelyttää, ne voi viedä metsään riehumaan, ne ei enää niin hanakasti pyri äitin tissille ja ne alkaa ymmärtää äänen painoja, koska kehutaan, koska kielletään. Nyt niiden kanssa on oikeasti kiva ja helppo touhuta. Ja sen kunniaksi ne on päässeet tutustumaan mm. Tamskin halliin, jossa käytiin eilen. Samalla myös äitikoira sai tehdä ensimmäisen treenin tapaisen sitten mammaloman alun. Pennut oli niin reippaita, niiden mielestä hallin oli sairaan hauska ja kiva, siellä syötiin ja leikittiin täysiä. Pennut pääsi myös lämppä ja jäähkäkierroksille, ja saivat mennä jo sulaneessa metsämaastossa. Epätasainen maasto teki tehtävänsä ja apinalauma oli aivan poikki ulkoilun jälkeen.

Ja sitten Juju. Voi miten kukaan tai mikään voi olla niin onnellinen kun pääsee treenipaikkaansa. Tuolla motivaatiolla mäkin olisin huippu urheilija :D Jujulle olisi ollut ihan sama vaikka olisi tehty vain perusasentoa, kunhan SAI TEHDA JOTAIN, MITÄ VAAN! Juju sai sitten tehdä vähän seuruuta ja perusasennon paikkaa, juosta putkessa ja palautella käännöskäskyjä mieleen minirimoilla. Lisäksi se sai lopussa tehdä muutaman mattotoiston maassa edessä olevaan putkeen ja 5/6 yritystä osui hienosti. Jee!

Olen antanut Jujulle nyt hiukan kipulääkettä, jotta sen selässä olevan jumi lähtisi aukeamaan. Se liikkuu kyllä hyvin, mutta liukastui tuossa lumien sulaessa useampaan otteeseen, ja huonon lihaskunnon vuoksi napsahti vuosituhannen jumiin. Tänään Jupsille tulee hieroja, ensi viikolla alkaa uintivuorot (!!) ja seuraavalla on fyssari aika. Myös ravilenkit pyörän kanssa aloitellaan varmaankin perjantaina. Tissit on onneksi jo alkaneet imeytyä, vielä niitä on jäljellä mutta lähinnä nahan muodossa. Eiköhän se kuntoutuminen tästä ala, Jups oli vaan niin hienossa kunnossa ennen pentuja, että tuntuu aina hurjalta, miten kova juttu pentuprokkis on nartulle kaikenkaikkiaan. Toki mä oon yyber tarkka Jujusta, muuta ihmiset ei välttämättä näitä kaikkia asioita edes siitä huomaisi tai osaisi katsoa.



Ja Hupi. Voi mikä koipeliini siitä kasvaakaan. Siinä on paljon Jujua, mutta myös paljon Linkiä ja sitten lisäksi jotain, mitä en ihan osaa tunnistaa. Hupista kertoo jotain se, että Inka on antanut sille lempinimen IPO, ja ennustanut Hupista siis lempinimensä mukaisesti suojelukoiraa :D haha, tuskin kuitenkaan. Mutta kyllä siinä riittää hommaa. Hupi on hyvin päämäärätietoinen, hyvin ihmisorientoitunut, mutta itsenäinen myös. Ei ehkä se sosiaalisin pentu, mutta avoin ja vastaanottavainen silti. Se ei osaa vielä mitään, eikä se osaa pitkään aikaan. Annan sen rauhassa tutustua uuteen elämäänsä, ja sitten vasta joskus aletaan opettelemaan asioita. Se se oppi yhdellä kerralla että autosta ei pääse riehumalla, ja osaa nyt odottaa kauniisti istuen että ovi aukeaa. Sitten se kyllä hyppää semmoisella tiikeriloikalla, että joka kertaa saa ottaa vauhdista kopin, mutta työstetään työstetään :D




keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Pennut täyttivät 7 viikkoa.

Kreisiä, täysin hullua. Nämä on lähinnä olleet kasviksen tuntemukset viimeaikoina. Pennut kehittyy aivan valtavaa vauhtia, ne on jo pieniä bordercollieita, jotka kyttää ja hyökkii, puree ja taistelee vimmatusti. Kaiken ne tuhoaa, ja sanoinko vielä että ne puree. Ja aivan /#&€%&#("n kovaa. :D





Viikonloppuna oltiin pidemmällä roadtripillä, kun pennut lähti mun ja äitinsä mukana Lohjalle kylään. Ensin perjantaina harjoiteltiin töissä oloa puoli päivää, ja sitten lauantaina pennut tuli koko 5h päiväksi mukaan töihin. Töistä sitten lähdettiin suoraan ajamaan Lohjalle.

Pennut tapasi viikonloppuna hirveästi erilaisia, eri ikäisiä ja näköisiä ihmisiä, uusia koiria ja kävivät uusissa paikoissa. Ne sai maistella ekaa kertaa maata, ja jyrsiä heinikkoa. Sula maa oli aluksi tosi jännä pentujen mielestä, ei ne sitä pelänneet mutta hyökkäilivät ja hyppivät kettuhyppyjä maata kohti :D Pennut sai taas kuunnella mitä ihmeellisempiä ääniä kaupungissa ja uusissa kodeissa missä käytiin. Tehtiin myös ekat hihnakävely harjoitukset. Smudge ja Hooey oli kuin villihevoset narun päässä, lähinnä takatassuilla. Muut olivat hyvin sivistyneesti, ja liikkuivat samaan suuntaan pienen suostuttelun jälkeen. Ihanan reippaita pieniä koiran alkuja, näistä tulee niin hienoja harrastustyyppejä uusille omistajilla. Myös Jonna kävi iskä Linkin kanssa pentuja moikkaamassa, ja iskä jatkoi vuoden isä palkinnon tienaamista. Niin mahtavaa, miten hienosti Link osaa pentujen kanssa olla, parempia koirakokemuksia ei voisi pennuille toivoa.





Vähän on jo haikeaa, kun tämä projekti lähenee sitä pistettä että pennut lähtee maailmalle. Taint lähtee ensimmäisenä, ja se aika on jo ihan kohta! Siis 6 päivän päästä. Muut jääkin sitten vielä hetkeksi. Smudge lähtee 9vk iässä ja muut sitten 9-10vk välissä. Uudet kodit on kaikki täydellisiä, juuri jokainen omalle pennulleen sopivia. Hyvillä mielin saan pennut luovuttaa uusiin koteihin, vaikka kamalan haikeaa se onkin. Ne on jokainen mulle niin tärkeitä pikku piraijoita, että en voi kun toivoa, että niistä tykätään yhtä paljon uusissa kodeissa kun mitä minä niistä tykkään <3

Jups on päässyt myös jo hiukan treenailemaan. Hallille ei edelleenkään ole ehditty, koska pentujen aamurutiinien takia mä joutuisin heräämään ihan epäinhimilliseen aikaan niiden kanssa. Mutta lampailla on jo vähän käyty ja Jups on ollut pätevä. Täytyy taas alkaa ryhdistäytyä treenipäivitysten muodossa, sitten tämä blogi taas heräilee talviunilta paremmin :) Jujulla on vaihtelevasti lihaksisto jumissa, onneksi ensi viikolla sille tulee taas hieroja käymään, ja fyssariaikaakin varailen sitten kun loputkin pennut lähtee.

Tänään eli pentujen ollessa ihan 7 ikäviikon korvilla, Jups oli ensimmäistä kertaa aamulla sitä mieltä ettei hän kyllä aio enää pentuja imettää. Harmi sinänsä, että nyt tulee vaihe, jolloin pennut eivät saa olla niin paljoa äitinsä leikitettävänä, koska en halua että Jups ahdistuu turhaan pennuista. Pidän ne nyt sisällä jatkossa kokonaan erikseen, vain ulkona saavat leikkiä yhdessä, kun Jups pääsee niitä hyvin karkuun. Varmaan koitan vielä huomenna haluaako Jups imettää edes yhtä kertaa päivässä, jos ei, niin tarvetta sille ei ole. Olen rasvaillut mahaa Vetramil suihkeella joka imeytyy nopeasti, ihan kamalia naskalin jälkiä on Jupsilla mahanalus tikattuna, en yhtään ihmettele ettei oikein imetys enää mammakoiraa houkuttele...



tiistai 3. huhtikuuta 2018

Viikot 4-6. Kasvattaja tippui kyydistä.

Nonnih, tällekin pentubloggaukselle kävi kuten aina muillekin, kun pennut kasvaa ja vauhti kiihtyy, ei vain ole ollut aikaa eikä energiaa kirjoitella päivitystä pennuista :D Harmi sinänsä, olisi itselleen ollut kiva pitää tarkempaa kirjaa jutuista, mutta ei mahda mitään :)

Tosiaan, pennuilla vauhti kiihtyy. Näiden viikkojen aikana on mm:
-ulkoiltu enenevissä määrin
-tavattu vieraita ihmisiä
-opeteltu moikkamaan kaikki ihanat ihmiset hirmuisella innostuksella
-opeteltu järsimään erilaisia materiaaleja :D
-tapeltu sisarusten kanssa
-syöty kokoajan enemmän kiinteää ruokaa, ekat kiinteät pallerot jauhelihaa saivat 3vk iässä, ja siitä sitten määrää on hiljalleen kasvatettu
-käyty autoilemassa useita kertoja
-pidetty pantoja ja vaatteita päällä
-käyty vieraissa paikoissa, mm. wuffissa, ja katsomassa maaseudulla ankkoja, kalkkunoita ja lampaita
-tavattu vieraita, kilttejä koiria
-opeteltu leikkimään ihmisen kanssa leluilla
-kuultu useampaan kertaan ihmisen kiljahtavan kun sitä puree liian kovaa :D

Pennuillekin on jo kodit valittu. Itseasiassa pääsiäisenä selvisi loput valinnat, kuka ja minne. Pentu kyselyitä tuli aivan tolkuton määrä, ja mulle kilttinä ihmisenä oli jotenkin prosessin vaikein vaihe, kun jouduin niin monelle tuottamaan karvaan pettymyksen.

Meille kotiin jää Hooey <3 pentueen rääväsuu, troublemaker ja miss kukamuumuka. Ja juuri näistä syistä. Hooeyn nimeksi tulee Hupi, ja Hupi liittyy tähän blogiin kiinteämmin sitten kun saadaan tämä pentuprosessi vietyä niin sanotusti maaliviivan yli.

Mammakoira voi hyvin. Väsymystä on ilmassa, ymmärrettävistä syistä. Juju on lenkkeillyt, ja sillä on käynyt hieroja/kraniohoitaja availemassa paikkoja. Treenattu ei olla, mutta jumpattu joo, ja tasapainotyynyillä seisosteltu. Juju on tiputtanut lähes koko turkkinsa ja palelee nyt käytännössä jatkuvasti. Takitus siis jatkuu vaikka kevät koittaa. Pennut alkaa olla mammakoiralle aika raskaita ja oikeastaan kun pennut täytti 5vk, ei mamma ole enää nukkunut öitään niiden kanssa. Se imettää nyt 2-3krt vuorokaudessa, ja se tuntuu olevan Jujun mielestä enemmän kuin tarpeeksi.












torstai 15. maaliskuuta 2018

Viikko 3. Vauhti kasvaa.

Pennut täyttivät keskiviikkona kolme viikkoa, woohoo ;) kasvattajan alkutyö alkaa olla puolessavälissä. Hirveän haikeaa jo nyt miettiä että niistä joutuu luopumaan. Tarvitsee varustautua parilla paketilla nessuja luovutushetkeen.

Kolmannella viikolla pennut on:

-avanneet silmät kokonaan
-kehittyneet liikkumisessaan aivan valtavasti
-tulleet kaikki omin avuin pentulaatikosta ulos
-saaneet ekat maistiaiset jauhelihaa ja siitä hetkestä eteenpäin joka päivä uusia maistiaisia
-hoksanneet lelut, he leikkivat palloilla ja repivät sukkia ja alustojaan
-alkaneet selkeästi opettelemaan koirien kieltä, välillä päristään ihan tosissaan ja toisaalta sitten hellitään ja hoidetaan.
-oppineet heiluttamaan häntää ihmisen tai äidin nähdessään
-kokeilleet tasapainotyynyä, myös näppyläpintaista puolta
-saaneet pentuaitaukseen lisää sisustusta mattojen ja erilaisten alustojen muodossa
-syöneet ja juoneet kupista
-käyneet vierailuilla myös pentuaitauksen ulkopuolella
-saaneet toisen kynsien leikkuun
-kävelleet vahingossa vesikuppiin (ei ole haitannut ketään)
-alkaneet muodostaa tarkempia persooniaan
-tavanneet uuden ihmisen kun Miikku kävi

Äiti koira voi nyt hyvin, selkä Jupsilla on edelleen jumissa, ei pahasti eikä sinällään kipeä, mutta hieroessa tuntee vaan tiukan selkäfileen, ei joustavia pehmeitä lihaksia. Aukeaa kyllä hieronnalla ja venyttelyllä onneksi. Miikku (kennel Päkäpaimenen) kävi kuvaamassa pentuja, toivottavasti saadaan lisää kuvamateriaalia pian <3


perjantai 9. maaliskuuta 2018

Viikko 2. Pennut kehittyy.

En ole ehtinyt purkaa kokonaan kuluneen viikon aivo oksennusta kirjoituksen muotoon, mutta lyhyestä laulu kaunis: kun pennut täytti viikon, Jujulla pamahti päälle lähes 41° kuume, ja nisätulehdus ja hypokalsemia oli lopulliset diagnoosit. Kohdusta otettiin sekä solunäyte että ultraus, ja molemmissa kohtu näytti tosi siistiltä, joten tällä tietoa siellä ei ollut mitään häikkää. Juju sai nestettä, antibioottikuurin ja kipulääkettä, sekä kaksi shottia kalkkia suoneen. Nyt abt kuuria on jäljellä enää puolitoista päivää, joten ei auta kun toivoa että tämä oli tässä. Tästä kirjoittelen vielä pidemmän postauksen, aika hurjaa on ollut pään sisäinen vuoristorata viikon ajan. Nyt kuitenkin tässä kohtaa Juju jo lenkkeilee 4x15min päivässä reippaasti, ja voi hyvin :)






Mutta asiaan! Pennut täytti toissapäivänä 2 viikkoa, ja avasivat silmät seuraavana päivänä. Taint avasi silmät ensimmäisenä, Binillä taisi olla samaan aikaan silmät jo raollaan. On se huikeaa, miten noin pienet kehittyy nopeasti. Yhtenä päivänä ne oli keksineet jalat ja nyt ne jo taapertaa muutamia askeleita, muksahtaa ja taapertaa taas. Sitkeitä ne on. Aivan ihania.

Toisella viikolla pennut on:
-avanneet silmät
-löytäneet jalat
-oppineet murisemaan ja haukkumaan
-tajunneet toisensa
-yrittäneet leikin alkua
-oppineet syömään myös istuvasta maitobaarista
-saaneet jo pieniä hepulikohtauksia
-hoksanneet ihmisen, ja tulevat kohti kun laatikon reunalle menee
-nakertavat sormia ja muutenkin käyttävät suuta asioiden tutkimiseen
-pissimään ja kakkimaan, sekä käyttämään vessaa (!!)
-"oppineet" puremaan äitiä...

Toisella viikolla pennuille on uusina asioina tullut mm:
-nukkuminen sylissä vuorotellen (telkkaria katsellessa, koneella ollessa jne. mulla on aina joku pentu sylissä)
-uusi ihminen! Kepo on myös pallutellut pentuja tällä viikolla.
-pentulaatikon uudet sisusteet, metalli alusta ja sanomalehti vessana, sekä metallinen lusikka.
-päivittäinen vierailu laatikon ulkopuolella piknikin merkeissä.
-uusi alusta, joka oli viileä lakana












Pennut ovat edelleen aikalailla kuvauksensa omaisia, hauska nähdä miten ne muokkautuu tässä nyt kun alkavat kuulla ja nähdä kunnolla!